Evankeliumin ensimmäiset periaatteet… (4. Uskonkappale)

Moni kysyy meiltä, mitä Mormonit oikeasti sitten uskovat. Siihen on ehkä vähän vaikea vastata, koska meillä ei ole sellaista tarkasti rajattua uskontunnustusta kuin yleensä Kristillisillä kirkoilla. Nämä uskonkappaleet tulevat kaikkein lähimmäksi sitä. Niissä kerrotaan periaatteen tasolla tärkeistä asioista, jotka liittyvät siihen, miten me uskomme saavuttavamme pelastuksen. Ne ovat siis ”pelastuksen oppeja”.

Neljäs uskonkappale kuuluu näin:

Me uskomme, että evankeliumin ensimmäiset periaatteet ja toimitukset ovat ensimmäiseksi, usko Herraan Jeesukseen Kristukseen; toiseksi, parannus; kolmanneksi, upotuskaste syntien anteeksisaamiseksi; neljänneksi, kätten päällepaneminen Pyhän Hengen lahjan saamiseksi.

Tästä löytyisi paljonkin ruodittavaa, sillä siinä esitetään joitakin asioita, joihin pitää erikseen antaa kommentti nykykristityille. Haluan tässä lyhyesti kertoa, mitä nuo periaatteet ja toimitukset tarkoittavat.

  • Ensimmäinen periaate on usko Herraan Jeesukseen Kristukseen. Tämän jokainen kristitty yleensä ymmärtää. Tässä yhteydessä lienee sopivaa tuoda esiin Jeesuksen itsensä antama lausunto: ”Ei jokainen, joka sanoo minulle: Herra, Herra pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee Taivaallisen Isäni tahdon.” (ks. Matt 7:20-23) Usko on tärkein, ja se usko tarkoittaa luottamusta ja sitoutumista Herraan sekä Jumalan tahdon noudattamista; sanallinen tunnustaminen ei ole aivan tarpeeksi, ainakaan kaikille.
  • Toinen periaate on parannus. Johannes kulki huutamassa ”Tehkää parannus, tehkää parannus!” Parannus on sitä, että teemme parhaamme, jotta noudattaisimme kehotusta ”mene, äläkä enää tee syntiä.” (Joh 8:3-11)
  • Ensimmäinen toimitus on upotuskastae syntien anteeksisaamiseksi. Miksi nimenomaan upotuskaste? Koska perimätieto (sekä tapahtumaa kuvaavat Uuden Testamentin tekstit sekä myös alkuperäiset dokumentit) kertoon, että se oli juuri se tapa, jolla Johannes kastoi, jolla Jeesus siten kastettiin, ja jolla alkukirkossa kristityt kastettiin. Pikkulapsia ei niinikään kastettu ennen, kuin Kristinuskosta tuli Rooman valtionuskonto.
  • Toinen toimitus on kätten päällepano Pyhän Hengen Lahjan saamiseksi. Pelkkä vesikaste ei riitä, sillä Jeesus jo itse aikoinaan sanoi, että meidän tulee syntyä vedestä ja Hengestä. Se on mahdotonta, jos emme saa Pyhää Henkeä. Pyhä Henki on se, joka puhdistaa meidät–oman näkemykseni mukaan minun vilpitön yritykseni elää Jeesuksen opetusten mukaan tekee minusta sellaisen, joka voi saada Pyhän Hengen voitelun. Muistetaan kuitenkin, että eivät Raamatussakaan kaikki puhuneet kielillä, kun he saivat Pyhän Hengen. Missään ei esimerkiksi kerrota, että Paavali olisi puhunut kielillä sen kummemmin. (Tämä viimeinen teema nousee mieleen lähinnä joidenkin karismaattisten liikkeiden taipumuksista luottaa ylenmäärin kielilläpuhumisen ”merkkiin”.

Kaikki nämä olisivat ansainneet oman artikkelinsa, mutta se saa jäädä myöhemmäksi.

Erityistä huomioitavaa:

Uskon suhteen meidän pitää olla varovaisia sen suhteen, mitä käsitämme sen merkitsevän. On mielestäni melko hyvin osoitettu, että se ”usko” josta Uusi Testamentti, ja erityisesti Paavali, puhui, ei ollut vain sitä, että vakuututtiin älyllisesti jonkin opinkappaleen paikkansapitävyydestä, vaan se usko on luottamusta ja toivoa. Se antaa energiaa toimia, kun meidän ” entinen minämme” olisi jo antanut periksi maailman myrskyissä.

Parannuksesta sanoisin, että Uuden Testamentin teksteistä löytyy paljon teemoja, jotka liittyvät siihen, että apostolit ”taivuttelivat” alunperin juutalaiset tavat omaksuneita luopumaan niistä. Apostolit todellakin taivuttelivat. Kolmisensataa vuotta heidän aikansa jälkeen ei enää taivuteltu, vaan keisarin määräyksestä pistettiin piste tavoille, jotka koettiin ”vaarallisiksi”. Käytiin sotia siitä, millaiseen Jumalaan ”oikeat” Kristityt uskovat. Tuhat vuotta myöhemmin oli täysin unohdettu se, että Kristuksen sanoma ei ollut, että meidän pitää älyllisesti päätellä oikeaksi joku oppirakennelma (esim. kiista siitä, oliko Jeesuksen ylösnousemusruumis noussut hänen kanssaan Taivaaseen vai ei–joka kiista vihdoin ratkesi, kun klassisen kreikkalaisen filosofian periaatteiden mukaan todettiin, että Jumalan fyysinen olemus on aivan mahdoton ajatus.), jotta pääsisimme Jumalan Valtakuntaan.

Kasteesta vielä sen verran, että kasteeseen liittyy erilaisia asioita, jotka ovat vuosisatojen kuluessa muuttaneet suhtautumistamme sekä toimitukseen itseensä, että sen merkitykseen. Kaste on meidän mielestämme ”merkki” uskosta. Sitä on myös parannus. Sitä on myös se, että saa Pyhän Hengen. Kaikki tämä symbolisoi liittoa Jumalan kanssa. Kastetoimitus on vertauskuva uuden elämän alkamisesta, kun meidän entinen elämämme haudataan kasteen veteen, ja uusi elämä alkaa ns. puhtaalta pöydältä.

Esim. Karen Armstrong kirjassaan The Case for God kirjoittaa sivuilla 100-102 siitä, miten kasteelle meneviltä kysyttiin: ”Onko sinulla uskoa ( ΠΙΣΤΙΣ, eli pistis) Isään, ..” ja sen jälkeen samalla tavalla kysyttiin Pojasta sekä Pyhästä Hengestä. Joka kysymyksen kohdalla jäsenehdokas vastasi: ”Annan Jumalalle sydämeni ja sitoumukseni.” Tuo kaikki, ja oikeastaan vähän enemmän sisältyi sanaan ”pistis”, jota Kreikankielisen Raamatun tekstissä on käytetty. Voisi vielä sanoa sen tarkoittavan luottamusta siihen, että Kristuksella on voima parantaa meidät, ja että Henki voi pyhittää meidät, jolloin ehdokkaasta tulee ”pyhä”.

Johdattelen siis vähitellen tähän: Lähes koko keskiaika Euroopassa taisteltiin näennäisesti siitä, mihin uskotaan. Todellisuudessa oltiin liikkeellä klassisen ahneuden ja ”heimokateuden” motivoimana, ja mukaan saatiin ihmisiä pelottelemalla heitä sillä, että ”nuo toiset” tulevat tänne ja kieltävät meitä uskomasta ”pelastaviin” oppeihin. Oppihan ei ole ketään pelastanut, vai mitä.

Siksi saattaa olla hankala joskus kertoa aivan tarkkaan, mikä on Mormonikirkon oppi. Mutta koska nämä uskonkappaleet ovat Kirkon virallisia Pyhiä Kirjoituksia, on ilmeistä, että jäsenten oletetaan hyväksyvän nämä periaatteet. Jokainen voi tietysti painetusta tekstistä vetää omia johtopäätöksiään, mutta pääasiat jäävät silti jäljelle. Nämä pääasiat ovat ”pelastuksen oppeja”, eli periaatteita ja toimituksia, jotka selkeästi perustuvat Raamatun sanomaan sekä alkukirkon tunnettuihin toimintatapoihin. Oppi ei pelasta, vaan kertoo, miten voimme pelastua.

Siksi ortodoksia on Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkolle vähemmän tärkeä, kuin oikea elämä, ortopraxia. Sillä, miten pukeudumme esim. sunnuntaisin, on vähemmän merkitystä kuin sillä, mitä silloin ajattelemme.

Mainokset

3 responses to “Evankeliumin ensimmäiset periaatteet… (4. Uskonkappale)

  1. telson 21/07/2011 12:09

    Kaste on eräs asia, jota on saatettu käyttää pelastustienä Jumalan luo. On saatettu puhua kasteen armosta, kasteen liitosta ja samoin on saatettu esittää, että ihminen sen kautta uudestisyntyy ja pelastuu.
    Mutta miten asia on? Mikä merkitys on kasteella ja voiko se yksinään viedä meitä Jumalan hyväksyntään ja taivaaseen, ja mitä Raamattu puhuu lasten kastamisesta? Käymme tulevilla riveillä pohtimaan tätä asiaa ja yritämme löytää siihen vastauksen.

    http://www.jariiivanainen.net/kaste.html

  2. Velska 21/07/2011 13:31

    Uskoisin yrittäneeni yllä sanoa, että kaste ei sinänsä pelasta, mutta se kuitenkin on tärkeä ainakin a) merkkinä tai symbolina uskostamme Kristukseen, jonka sovitukseen turvaamisen merkiksi kastatamme itsemme, sekä b) merkkinä siitä ”Uudesta Liitosta” jonka olemme tehneet Isän kanssa siitä, että seuraamme Jeeusta.

    Vanha usko vastaan teot dikotomia on täysin väärä: Teot ilman uskoa ovat aivan yhtä kuolleet kuin on usko ilman tekoja. Uskohan on omistautumista.

    Kiitos kommentista.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: